 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Susanna Paasonen
Erityisyyttä, edistysuskoa ja amnesiaa - Internet-tutkimuksen hankalat määritelmät
Ensi katsomalta internet-tutkimus tuntuu helpolta, jopa itsestään selvältä käsitteeltä: kyseessä on mitä ilmeisemmin internetin, globaalin tietoverkoston, tutkimus. Mutta jos internet nähdään erilaisten teknisten sovellusten, käyttökulttuurin, työkäytänteiden, tuotannon ja kulutuksen areenojen yhdistelmänä ja internet-tutkimus yhtä lailla käytettävyystutkimuksena, teknisenä kehitystyönä, mediahistoriallisena tutkimuksena, käyttäjähaastatteluina kuin teoreettisena spekulaationakin, on kysymys huomattavasti vaikeampi. Kaiken lisäksi internetiä koskevat eri tutkimus- ja toiminta-alat eivät välttämättä jaa yhteistä käsitteistöä tai edes keskustele toistensa kanssa. Omalla kohdallani kysymys on akuutti, sillä olen viime vuosien aikana tullut esitelleeksi itseäni paitsi mediatutkijana, naistutkijana ja kulttuurintutkijana, myös internet-tutkijana. Jo itsemäärittelyni huomioiden on paikallaan pohtia, mitä internet-tutkimus tarkoittaa ja mistä lähtökohdista sitä on määritelty. Avaan seuraavassa internet-tutkimuksen määritelmiä ja merkityksiä. Pohdin niin internet-tutkimuksen sijaintia mediatutkimuksen viitekehyksessä, käsitteiden ja nimikkeiden määrittelyä ja sen seurauksia kuin myös tutkimusalan muodostukseen, määrittelyyn ja itseymmärrykseen liittyviä kysymyksiä. Temaattisesti tekstini jäsentyy kolmeen osioon, joista ensimmäinen keskittyy internet-tutkimuksen määritelmään, toinen laajemmin uuden median ja kyberkulttuurin käsitteisiin ja kolmas aikakausien ja ajallisuuden kysymyksiin. Pyrkimyksenäni ei ole tuottaa kiinteitä määritelmiä internet-tutkimuksen ”olemuksesta” vaan pikemminkin pohtia niitä ehtoja, joita tutkimusalan määrittelyyn ylipäätään liittyy. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
