Olli Sotamaa
MRSNAJI AlaxTaasOleenMunKaa?
- Nuorten matkaviestintäkulttuurin piirteistä


MRSNAJI AlaxTaasOleenMunKaa?

 

1

Tutkimukselle on kansainvälistä kysyntää

2

Personointi ja ryhmien käytännöt

3

Mobiilisti omassa sängyssä

4

Syrjäyttääkö kuvaviesti sittenkään tekstiviestiä?

Kirjoittaja

Tulosta

Eija-Liisa Kasesniemi & Pirjo Rautiainen, Kännyssä piilevät sanomat – Nuoret, väline ja viesti. Tampere University Press, 2001, 238 s.

Vaikka nuorten kännykkäkulttuurin synty ja ensiaskelet Suomessa voidaan paikantaa suunnilleen viime vuosikymmenen puoliväliin, kännyköiden leviäminen lähes jokaiseen reppuun ja reisitaskuun on tapahtunut vasta 3-4 viime vuoden aikana. Lähinnä Nokian menestyssaagan myötä myös "mobiili-Eldoradon" nuoret ovat nousseet kansainvälisiin otsikoihin, mutta markkinatutkimuksia syvällisempää tutkimustietoa aiheesta on viime aikoihin asti ollut tarjolla harmillisen niukasti.

Tutkimukselle on kansainvälistä kysyntää

Tampereen yliopiston Tietoyhteiskunnan tutkimusyksikössä toiminut Eija-Liisa Kasesniemen ja Pirjo Rautiaisen vetämä tutkimusryhmä on nähnyt hyvin konkreettisesti sen tarpeen, joka nuorten kännykkäkulttuureja valottavalle tutkimukselle on viime vuosina ollut. Useammin kuin kerran ovat kansainväliset tahot hakeneet tutkijoilta vahvistusta muun muassa sille, miten Suomessa kaikilla ekaluokkaisilla on kännykät ja koulut varustautuvat valistustehtäväänsä kännykkäpaljastimin.

Marraskuussa 2001 julkaistu Kännyssä piilevät sanomat – Nuoret, väline ja viesti summaa nuorten matkaviestintää kartoittaneiden tutkimusprojektien tuloksia ja tarjoaa samalla selkeästi kirjoitetun rautaisannoksen mobiilin sukupolven ajattelumaailmasta.

Vuonna 1997 alkaneen tutkimuksen aikana on kerätty kunnioitettavan laaja aineisto. Haastatteluihin on osallistunut lähes tuhat informanttia, nuorten ja lasten lisäksi nuorten vanhempia, opettajia ja muita kasvattajia. Tämän lisäksi tutkimusryhmän tekstiviestiarkisto sisältää yli kahdeksantuhatta viestiä. Merkittäväksi ansioksi voidaan lukea myös se, että tutkimusalueena on ollut koko Suomi, siten että haastattelujen määrä on painotettu kunkin läänin asukasluvun mukaan.

 1 2 3 4