|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mikä tv-chat? Tv-chat pohjaa pitkälti tietoverkkojen ja tietokoneiden maailmaan. Viestintäteknologioiden kautta toteutuvia "ilmoitustauluja" (message boards), postituslistoja (listservs), BBS'iä (bulletin board systems) ja keskusteluryhmiä on ollut olemassa jo vuosikymmenten ajan (Rheingold 2001. Ks. myös Abbate 1999). Ilmoitustaulut, postituslistat, keskustelulistat ja chatit (aluksi erityisesti IRC, Internet Relay Chat) ovat toimineet keskeisinä välineinä sähköisen yhteisöllisyyden rakentamisessa. Nykyiset chatit voi nähdä kehityksen loogisena jatkumona. Suoraa seurausta tietoverkkoviestinnän kehityksestä tv-chatit eivät kuitenkaan ole. Ne ovat erilaisia jo siksi, että televisio ja matkapuhelin poikkeavat mediavälineinä henkilökohtaisista, verkotetuista tietokoneista. Television ja matkapuhelimen liitto on tuonut omia teknologisia ja sosiaalisia lisiään chat-käytäntöihin. Chattien käyttäjäkunnat ja käyttötilanteet eroavat ainakin osin toisistaan.
Tv-chattien suosion perusta on SMS- eli tekstiviestien yleistymisessä. Tekstiviestit tulivat teknisesti mahdollisiksi matkapuhelinten ominaisuuksina vuoden 1991 lopulla uuden GSM-verkkoteknologian myötä. Tekstiviestinnän oletettiin ensin jäävän varsinaisen puhumisen varjoon, eikä tekstiviestintää varsinaisesti markkinoitu lainkaan, kun se tuli yleiseksi matkapuhelinten ominaisuudeksi 1990-luvun puolessa välissä. Tekstiviestinnän kasvu ylitti kuitenkin kaikki odotukset. Vuonna 2000 lähetettiin tekstiviestejä Suomessa jo lähes miljardi. Samaan aikaan, kun tekstiviestinnän kasvu on jatkunut kiivaana, on matkapuhelimissa puhumiseen käytetty aika noussut selvästi vähemmän (Kasesniemi & Rautiainen 2001, 137-140. Ks. myös Nurmela et al 2000, 13-18). Tekstiviestinnän kasvulle ei tällä hetkellä näy rajoja - päinvastoin. Niin laitevalmistajat kuin palveluita tuottavat yrityksetkin miettivät jatkuvasti uusia laajennuksia, joissa SMS-teknologiaa voisi käyttää hyväksi. Televisiochatteihin liittyvä kehitystyö kulkee käsi kädessä laitevalmistajien kehitysponnistelujen kanssa. Esimerkiksi viime vuoden lopulla chattien laajentumina kehitettiin kuvallista chattia, joka on vuodenvaihteessa 2002 ollut ensimmäisellä toteutusasteellaan (lihatiski.tv), erilaisia pelisovelluksia (Neropatti-visailu, sekä erilaisia mobiilipelejä) sekä äänichattia (vasta suunnitteluasteella). Näiden lisäksi tulevaisuudessa näemme todennäköisesti keskusteluareenan, jossa kommunikoidaan kännykkäkameroilla otetun kuvamateriaalin avulla (Tukiainen 2001). Chat-viestin lähettäminen maksaa tällä hetkellä tavallisimmin 84 senttiä, ja viesti lähetetään erikseen chattia varten avattuun numeroon. Käytännössä tv-chattia teknisenä järjestelmänä ylläpitävällä yrityksellä on sopimukset viestien lähettämisestä erikseen kaikkien teleoperaattoreiden kanssa. On ajateltu, että tv-chatit olisivat esimerkki onnistuneesta kaupallisesta konseptista tv-yhtiöille, mutta puhuttaessa ansaintalogiikasta täytyy muistaa, että suurimman potin chateista korjaavat teleoperaattorit. Viestin hinnan koostumus on tietenkin salaisuus, mutta olemme arvioineet, että viestin hinnasta noin kaksi kolmasosaa menee viestin välittäneelle operaattorille. Karkeasti arvioiden jäljelle jäävä kolmannes jaetaan kanavan, teknisen alustan tarjoavan yrityksen ja chat-palveluita tuottavan tuotantoyhtiön kesken. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||