Töllö näpyttäjien näyttämönä
1	Chat: viestintä esityksenä
2	Chatit ja viesteily ohjelman ohessa
3	Sixpak uutena ohjelmatyyppinä
4	Millaisia chat-viestejä – ja miksi?
5	Huudahduksista flirttiin – esimerkkeinä Subchat ja 4deitti
6	Tekstailen telkkarissa – olen siis olemassa
7	Yhteisö ja performatiivisuus
8	Yhteisön luonti markkinointikeinona
9	Aktiiviset jäsenet uuden televisio(ilmaisu)n äärellä
?	Mikä tv-chat?
*	Lähteet
	Kirjoittaja
	Tulosta

Sixpak uutena ohjelmatyyppinä

Sixpak saattaa tuntua tarkoitukselliselta rimanalitukselta ja huonon maun estetisoinnilta, mutta se on paljon muutakin. Sixpak on kokeilu, jolla etsitään myös digi-television (tulevia) mahdollisuuksia ja luonnetta. Tähän viittaa muun muassa selkeä kohderyhmäajattelu, näennäisen halvalla tuottaminen, tekniikan korostus itse tehtävien yhteydessä sekä konsepti ja esitystapa ruudulla. Tatu ja Eeka lukevat tässä sunnuntai-iltapäivän leikkaamattomassa 6 tunnin maratonohjelmassa tehtävävaihtoehdot kännykän näytöltä. Tehtävät valitaan jättimäistä noppaa heittämällä.

Tietokonemaisuuteen kuuluu myös kaksisuuntaisuus, interaktio, katsojien välitön osallistaminen ja palautteenantomahdollisuuden tarjoaminen paluukanavan kautta. Sixpakissa ja muissa tekstiviestichateissa sekä useissa keskusteluohjelmissa paluukanava on hoidettu hitaanlaisesti ja "kömpelösti" kännykän avulla – tosin kannattaa muistaa, että monille nuorille tekstiviesteily voi itse asiassa olla helpoin ja kätevin viestintäkanava. Kännyköiden tekstiviestit nähdään kuitenkin yleensä varsin epämuodollisena viestintämuotona, ja lisäksi ne ovat selkeästi vakiintuneet nuorison kommunikaatiotavaksi. Saattaa olla, että kännyköiden on tästä syystä vaikea lunastaa paikkaa koko kansan palaute- ja paluukanavana. Tekstiviestinnän "alkeellisuus" on myös yksi tekijä, jolla tv-chatteja ja niiden tutkimusta vastaan argumentoidaan.

Chatteihin liittyy sekä chat-ohjelmien että Sixpakin kaltaisten ohjelmatyyppien kohdalla uudenlaista ajattelua myös tv-estetiikan suhteen. Chat on jonkinlainen (digi-tv-)lähetyksen tietokonemainen (tai tietokonemaisesti estetisoitu) ruutu eri ikkunoineen ja toimintoineen. Uudistumista ja muodikkuutta on siis haettu toisen, kenties trendikkäämmän teknologisen innovaation parista. Kyse on mediateknologisesta remediaatiosta, muotojen lainailusta ja sekoittamisesta (Bolter & Grusin 1999. Ks. myös Paasonen 2001, erit. 106-108).

Merkitykselliseltä vaikuttaa sekin huomio, että chat-ohjelmien kohderyhmänä on niin selvästi nuoriso, vaikka tekstiviestichattien osallistujarakenne on todellisuudessa monipuolisempi ja vaihtelee ajankohdan mukaan (ks. Kivimäki & Saarinen 2001, 94). Muutkin kuin nuoret ovat siis löytäneet kännykän paluukanavana. Sen sijaan Sixpak-ohjelman tekstiviestipalautetta lähettävä yleisö – tai tässä tapauksessa jonkinlainen löyhä yhteisö – koostuu viestien sisältöanalyysin perusteella 12-17-vuotiaista nuorista.

Tulevaisuuden tv-ohjelmistoa?

Perinteisestä television ohjelmavirrasta, flow'sta (ks. Williams 1974), on tullut sameaa ohjelman, seikkailun ja tehtävien sekä viestien virtaa. Chatteja voi tarkastella siis yhtäaikaisesti perinteisen tv-kerronnan kulminoitumina, aluttomana ja loputtomana, sarjamuotoisena ja katkeamattomana ohjelmavirtana, johon voi liittyä koska tahansa (Kivimäki & Saarinen 2001, 94-95). Samalla katsojille annetaan tekstiviestimuodossa annettavien käskyjen kautta mahdollisuus ohjailla tv-ruudun tapahtumia ja hahmojen toimia. Varsinainen tv-ohjelman sisältö muotoutuu siis katsojien mielihalujen mukaan sekä grafiikan että tekstin tasolla.

Television katsojien oman toiminnallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien korostuminen saattaa muuttaa tv:n välineluonnetta pitkällä tähtäimellä enemmän kuin uskommekaan. Tv on perinteisesti ollut broadcast-medium, eli katsojan osa on ollut pitkälti ohjelmasisällön vastaanottamista ja tulkitsemista. Televisiotoiminnalla ja tv-ohjelmiston vastaanotolla on pitkän aikavälin kuluessa rakentunut kulttuurinen asema (tai Raymond Williamsiin viitaten "kulttuurinen muoto"), johon kuuluu käsitys television asemasta kodin teknologisena keskuslaitteistona ja joukkoviestinnän keskeisenä välineenä.

Näyttää siltä, että televisio on apparaattina lähestymässä kotitietokonetta, jossa sisällöt ja toiminnallisuudet ovat aina olleet (yksittäisen) käyttäjän itsensä päätettävissä. Kanavien määrän lisääntymisestä ja katsojien sirpaloitumisesta huolimatta televisiolla on välineenä erityisempi ja pyhempi asema kuin tietokoneella. Vaikka chattien kaltaiset palvelut ovat varsin yleisiä ja suosittuja tietoverkkojen puolella, on television 50 vuoden aikana muotoutunut välineluonne, "mediumidentiteetti", yksi syy siihen, että myös televisiossa toimiville chateille riittää omaa kysyntää.

Tekstiviestin näkyminen tv-ruudulla antaa tunteen osallistumisesta suureen kansalliseen televisioyhteisöön. Vaikka chattien katsoja- ja osallistujakunnan keskuudessa television aikaisempi vakiintunut merkitys ja merkittävyys olisikin jo asteittain liudentunut, tv:n kulttuurinen muoto on olennainen – osittain siksikin, että televisio on todellakin helposti käsillä, melkein joka paikassa. Tv-chatteja voi tarkastella myös (nuorison) anarkistisena tilanvaltausprojektina, jossa aikaisemmin tiukasti valtion säätelyvallan alla toteutunut tv-toiminta on vihdoin tuotu kaiken kansan vapaaksi temmellyskentäksi.

Esimerkiksi Sixpakin tarkastelu on mielenkiintoista nykyisen viestintäkulttuurin ja television, kännykän ja tietokoneen liiton ymmärtämisessä. Sixpakin tarkastelua voisi motivoida myös normaalilla tulevaisuusargumentilla: ohjelma tarjoaa esimakua siitä, millaiseksi tulevaisuuden mediakulttuuri ja sen ympärillä elävä yhteisöllisyys voivat muodostua. Sixpakin esimerkin pohjalta voi pohtia myös sitä, millaisten ohjelmakonseptien osaksi chat voi linkittyä ja millaisia erilaisia muotoja chatista on mahdollista kehittää. Tulevaisuusargumenttien kanssa on kuitenkin oltava varovainen. Artikkelissa esitetyt käsitykset tuottavat todeksi vain tietynlaista viestinnällistä tulevaisuutta.

 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ? *