|
Internet |
|
|
|
1 |
||
|
2 |
Kylmän sodan teknologinen innovaatio |
|
|
3 |
||
|
4 |
||
|
5 |
||
|
* |
||
|
|
||
|
|
||
Kylmän sodan teknologinen innovaatio
Toisen maailmansodan jälkeen alkanut kylmä sota vaikutti voimakkaasti teknisen kehitystyön suuntaamiseen. Yhdysvaltalaiset pelkäsivät kommunistisen Neuvostoliiton atomiasein suoritettavaa massiivista tuhoiskua, jonka erilaiset ohjus- ja pommikonekokeilut näyttivät tekevän teknisestikin yhä todennäköisemmäksi.
Yhdysvallat suunnitteli käyttävänsä tietokoneita ja uusia tiedonvälitysmenetelmiä sekä atomi-iskun torjumiseen että (sotilaallisten) tuhojen minimoimiseen. Ensin mainittu pyrkimys johti muun muassa SAGE-puolustusjärjestelmän (Semi-Automatic Ground Environment) kehittämiseen kattavine tutkajärjestelmineen ja reaaliaikaisine tietokonevalvontoineen. Tuhojen minimoimiseen liittyi taasen ajatus viestintäverkosta, jossa hierarkkinen järjestelmä korvattaisiin tasa-arvoisista soluista koostuvalla verkostoilla. Verkossa kulkevat viestit oli tarkoitus jakaa pieniin paketteihin, jotka voisivat kiertää perille useaa reittiä tuhokohdat välttäen. Yhdysvaltojen puolustuslaitos ja sen alaiset toimistot (esim. ARPA, Advanced Research Projects Agency) tukivat taloudellisesti näihin periaatteisiin liittyvää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.
1960-luvun kuluessa tutkijat erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa julkaisivat pakettiverkon teknisen toteutuksen suunnitelmia. Suunnitelmien pohjalta käynnistettiin vuosikymmenen vaihteessa ARPANET-tietokoneverkko, jossa oli aluksi neljä solmukonetta. Itse verkkoon liittyvän tutkimustyön lisäksi verkon ajateltiin mahdollistavan suurten keskustietokoneiden etäkäytön. Koska yliopistokäytössä laajenneen verkon kapasiteetti oli aluksi riittävä, verkon hallinnoijat sallivat myös muun kuin tietojenkäsittelyyn tai luonnontieteelliseen tutkimukseen liittyvän käytön. Muun muassa Ray Tomlisonin kehittämä ARPANETin sähköposti otettiin käyttöön jo 1971-1972. Sähköpostijärjestelmiä kuten datasiirtoakin oli toki ollut olemassa jo ennen ARPANET-verkkoa sekä sen ulkopuolellakin, verkkopalveluhankkeita muuallakin.
Tärkeitä historiallisia dokumentteja ja tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta digitoiva Project Gutenberg aloitti 1971. Ensimmäiset monen käyttäjän sähköpostilistat aloittivat 1970-luvun puolivälissä, ja yksi useimmin mainituista listoista oli tieteisfiktion harrastajien SF-Lovers. Uutisryhmäpalvelut ja ensimmäiset MUD-seikkailupeliympäristöt (Multi-User Dungeons) avattiin 1970-luvun lopulla. Suurtietokoneverkosta alkoi tulla sosiaalinen kommunikaatioverkosto. Käyttäjämäärä oli pieni, ja useissa esityksissä on korostettu alkuvaiheen Internetin käyttäjien voimakasta yhteisöllisyyden tuntua.
