Katariina Kyrölä

Dolly-lampaasta tuoksun logiikkaan - feminismi ja mediat kohtasivat Turussa

Dolly-lampaasta tuoksun logiikkaan - feminismi ja mediat kohtasivat Turussa
1	Yhteyksiä ja eroja etsimässä
2	Guru yllätti
3	Aistikokemuksia ja teknologisia kohtaamisia
4	Ongelmia oli, mutta niihin ei kaaduttu
	Kirjoittaja
	Tulosta

Kello puoli yhdeksän torstaina 13. syyskuuta 2001 sade piiskasi maata, kun Turussa, Turun yliopiston mediatutkimuksen laitoksella pyörähti valkokankaalla käyntiin orgaanisten tietokonepelien täyttämä tulevaisuus, David Cronenbergin ohjaama elokuva eXistenZ (1999). Sitä katsovat silmäparit olivat saapuneet eri puolilta maailmaa Old Millin uutuuttaan hohkaavaan mediakeskukseen. eXistenZin monikerroksisen todellisuuden myötä käynnistyi affective encounters -konferenssi, jossa puolestaan astuttiin kolmen päivän aikana feministisen mediatutkimuksen moninaisille kentille.

Yhteyksiä ja eroja etsimässä

Mitä yhteistä on kloonatulla Dolly-lampaalla ja rasismilla, Freudin kuolemanvietillä ja saippuaoopperalla, multimediataiteella ja Xena-faneilla, teknomusiikilla ja AIDS-artikkeleilla, roboteilla ja naistenlehdillä? Kaikkia näitä teemoja pyöriteltiin affective encounters -konferenssissa. Lista antaa silti vain hämärän kuvan siitä, kuinka laajalle ulottuvissa, monia tieteenaloja koskettavissa verkostoissa liikutaan.

Konferenssi järjestettiinkin osin siksi, että ajankohta tuntui hedelmälliseltä koota yhteen feministisen tutkimuksen sekä mediatutkimuksen kenttien massiivista antia. Haluttiin kysyä, mitä feministinen mediatutkimus voi nykypäivänä olla, sekä millaisia erilaisia kysymyksiä ja haasteita sen kautta voidaan esittää jatkuvan muutoksen muovaamassa nykymaailmassa. Koska puhujat ja vieraat koottiin useista eri maista, kuten Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Intiasta, Alankomaista, Taiwanista, Saksasta, Australiasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta, tutkimuskohteiden ja tutkimustapojen vaikuttavan laaja kirjo paisui suomalaisen mediakuluttajan mielikuvituksen rajamaille.

Useista esityksistä nousi kuitenkin esiin yksi yhteinen teema: uusien teknologioiden ja medioiden myötä tapamme katsoa ja hahmottaa ympäristöämme, tuntea ja kokea

ruumiissamme, ovat muuttuneet sekä muuttuvat jatkuvasti. Selvältä näytti myös se, että yhä pidemmälle medioitunut maailma ei ole pyyhkinyt minnekään hierarkioita, jotka rakentuvat sukupuolen, rodun, kulttuurierojen, seksuaalisuuden ja monien muiden erojen ympärille.