Terroristi ja vegetaristi hakkereina Meeting of Minds -seminaarissa pohdittiin verkostoja
1	Sosiaalinen hakkeri voi olla vaikka kasvissyöjä
2	Teoria motiiveista, ei etiikasta
3	Ei pysyvä tila, vaan elävä tilanne
4	Verkko organisoi virtuaalista ja oikeaa toimintaa
	Hakkeri vai jammailija?
*	Lähteet
	Kirjoittaja
	Tulosta

Arja Maunuksela
Terroristi ja vegetaristi hakkereina
Meeting of Minds -seminaarissa pohdittiin verkostoja

Pekka Himasen määrittelemä hakkerietiikka tuntuu helposti kaiken hyvän edustajalta: sen mukaan työnteko on hauskaa ja luovien yksilöiden yhdessä innostuneesti tekemän työn tulokset hyviä. Mutta eikö oikeastaan voi sanoa, että myös terroristit toimivat juuri hakkerietiikan mukaisesti, Ilkka Tuomi kysyi Aulan Meeting of Minds -seminaarissa Helsingissä syyskuussa vain neljä päivää World Trade Centerin tornien romahduksen jälkeen. Amerikkalaisten puhujien peruutusten vuoksi Himanen ja Tuomi sekä Marko Ahtisaari nousivat seminaarin pääesiintyjiksi. Lisäksi kuultiin erilaisten verkkoyhteisöjen esittelyjä.

"Hakkerietiikassa ei ole kysymys rikollisuudesta vaan innostuksesta. Hakkerietiikka on uudenalainen tapa ajatella toimintaa ja yhteistyötä. Se ei koske vain tietokonealaa, vaan toimii esimerkiksi taiteessa, parhaissa yhtiöissä ja vapaaehtoisjärjestöissä", Pekka Himanen esitteli teoriaansa.

Hakkerietiikan mukaista toimintaa määrittää Himasen mukaan kolme asiaa:

intohimoinen asenne työhön, jonka tekeminen on sinänsä mielekästä
luova suhtautuminen, halu toteuttaa itseään ja käyttää taitojaan
halu jakaa osaamisensa yhteisön kanssa, jolla on yhteiset tavoitteet, ja halu saavuttaa vertaisryhmän arvostus

Sosiaalinen hakkeri voi olla vaikka kasvissyöjä

	Pekka Himanen ja Pete Lipponen Aulan Meeting of Minds -seminaarissa

Himasen mukaan hakkerietiikka on sovellettavissa mihin tahansa toimintaan. Sosiaalista hakkeriutta voi olla vaikka kasvissyönti: vegetaristihakkeri levittää uusia eettisiä arvoja ihmisille, jotka ovat tottuneet käyttämään lihaa. Omien resurssien käyttöä yhteisöllisesti voisi olla kasvisherkkujen reseptien kehittely avoimesti, siten että kaikki voivat testata niitä ja kehittää eteenpäin.

Tyypillisempi esimerkki hakkerietiikan mukaisesta toiminnasta on kuitenkin Linux-käyttöjärjestelmän kehitys: "Avoimen mallin ydin on, että antaa luomuksensa toisille testattavaksi ja kehitettäväksi eteenpäin. Se on avoin kenen tahansa ideoille, ja sisältää myös kontrollirakenteen. Esimerkiksi Linux koostuu moduleista, jolloin voi tehdä vaihtoehtoja hajottamatta koko rakennetta."

Avoin, mutta kontrollin sisältävä kehitysmalli on oikeastaan aivan sama, joka on kauan sitten todettu hyväksi tieteenteossa, kuten Himanen itsekin totesi.

1 2 3 4